Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Monimuotoinen toimeentulo auttaa sopeutumaan

- Ilmastonmuutos on todellisuutta. Sen myötä vaikeammat ajat ovat edessä, jos mitään ei tehdä, kertoo Martin Changwe, joka on edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Martin Changwe GLM:n järjestämässä koulutuksessa
Terhi Hytönen

Omistan 25 hehtaaria maata, jotka perin vanhemmiltani. Maata on riittävästi. Se sijaitsee Chipinda-joen varrella kylän pohjoisreunalla. Käytän maasta kymmenen hehtaaria viljelyyn.

Aloitin luomuviljelytekniikoiden opettelun vuonna 2002, kun Green Living Movement -järjestö toi ne kyläämme. Nykyisin tuotan tarpeeksi ruokaa perhettäni varten, ja sitä riittää jopa myyntiin. Viljelen pääasiassa luonnonmukaisilla tekniikoilla, mutta vertailun vuoksi käytän myös osalla pelloista perinteisiä menetelmiä ja keinolannoitteita.

Käytän peltometsäviljelytekniikkaa, lantakompostia ja lajikkeiden vuoroviljelyä, koska se on kestävää. Luomu on halvempaa, tuottoisaa ja ympäristöystävällistä. Sen tuoma voitto on suurempi, vaikka sato keinolannoitteilla on monesti suurempi. Luomuviljelyn ainoa kustannus on työvoima. Yleensä selviän peltotöistä perheeni avulla, mutta toisinaan palkkaan apua. Vastineeksi annan rahan lisäksi maissia, kassavaa ja hedelmiä kuten banaaneja ja appelsiineja puutarhastani.

Muuttuva ilmasto on tuonut uusia haasteita

Sadekausi viljelykaudella 2012–2013 kesti vain kolme kuukautta. Monien sadot tuhoutuivat, erityisesti niiden viljelijöiden sadot, jotka kylvivät myöhään. Kylväminen aikaisin, jopa liian aikaisin, vaikuttaakin paremmalta strategialta.
Kasteluntarve lisääntyy tulevaisuudessa. Saan pelloilleni ja hedelmäpuilleni vettä joesta. GLM:ltä oppimillani lobbaustaidoilla onnistuin hankkimaan itselleni kastelupumpun, joka helpottaa työtä jonkin verran. Joudun kuitenkin kantamaan hedelmäpuilleni vettä yli 3000 litraa muutaman viikon välein, jotta saan satoa ympäri vuoden.

Tuholaisten määrä on lisääntymässä. Erityisesti sitrushedelmäni kärsivät pahoin ja niitä oli myrkytettävä joka viikko. Uusista tuholaisista eroon pääseminen on myös todella hankalaa. Toivoisinkin lisäkoulutuksia luonnonmukaisesta tuholaistentorjunnasta.

Lisäelinkeinoilla lisätienestejä

Minulla on sikala, jossa on 16 sikaa. Lisäksi minulla on 36 kanaa ja kalalampi. Eläintenpito on tärkeä keino lisätä proteiinin määrä ruokavaliossa. Haluaisin rakentaa paremman sikalan ja oppia lisää sikojen hoidosta, jotta voisin saada lisätuloja perheelleni.

GLM on opettanut meille mehiläistenhoitoa. Se on tuottava toimeentulonlähde. Minulla on tällä hetkellä kuusi mehiläispesää, mutta aion moninkertaistaa hunajantuotannon tulevaisuudessa. Olen myynyt hunajaa GLM:n toiminnanjohtaja Emmanuel Mutamballe ja COMACO-järjestölle.
Olen aloittanut 1000 eukalyptuspuuntaimen kasvattamisen. Istutan ne vanhoille kaskiviljelypelloille. Puutavarasta saa hyvän hinnan. Puiden istuttaminen on sijoitus lapsilleni, koska puiden kasvaminen isoiksi kestää vuosia.

Edistämässä koko kylän hyvinvointia

Olen ollut aktiivisesti mukana kylämme kehittämisessä. GLM:ltä oppimillani taidoilla olen pystynyt edistämään terveysklinikan avaamista ja uuden koulurakennuksen rakentamista. Lukutaidottomuus on edelleen yleistä. Onneksi 75 % lapsistamme aloittaa nykyään yläasteen. Uusi sukupolvi onkin koulutettu paremmin, mikä muuttaa asioita.

Monet kyläläiset eivät osaa ajatella asioita pitkällä tähtäimellä. Se on ongelma. Jokaisella tulisi olla haaveita ja tavoitteilla. Kovalla työllä ne pystytään saavuttamaan. Kylässämme on paljon metsää ja paljon tietoa. Mikään ei pysäytä meitä pääsemästä pikkuhiljaa eteenpäin. Jotkut muut kylät ovat vaurastuneet nopeammin, mutta se on tapahtunut lannoitteiden avulla, mikä ei ole kestävää. Kundalumwanshyan tie on kestävä.

Kirjoittaja: 
Katja Mansikkaniemi

Lue myös

  • Huonokuntoiset tiet ja syrjäinen sijainti tekevät maataloustuotteiden kauppaamisen Kundalumwanshyasta hankalaksi. Toisaalta uusia tulokkaita houkuttelee viljelymaan riittävyys ja terveyspalvelut.
  • Martin Changwe on kylän mittapuulla varakas. Hän omistaa kaksi peltikattoista taloa, yhden molemmille vaimoille. Hän janoaa lisää tietoa ja kokee, etteivät kyläläiset saa ääntään kuuluville.
  • Hyvän ruokaturvan mitta on Kundalumwanshyassa kolme ateriaa päivässä ympäri vuoden. Huonoina satovuosina joudutaan usein tyytymään vain kahteen tai yhteen päivittäiseen ateriaan.
  • Vihreä kylä -hankkeen aikana Kundalumwanshyassa on opittu, että puut eivät kasva vain Jumalan tahdosta. Mitä muuta on viiden vuoden aikana saatu aikaan?
  • Sambian maatalouspolitiikassa on aiempaa enemmän korostettu pienviljelijöiden asemaa ja nostettu kestävät viljelytekniikat vaihtoehdoiksi, mutta käytännön koulutus on kansalaisyhteiskunnan vastuulla.