Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Kehitysyhteistyötä yhteisöjen ehdoilla

Kundalumwanshya oli sambialaisen ympäristöjärjestö Green Living Movementin (GLM) ensimmäinen ruohonjuuritason työn koekenttä. Kylä on opettanut järjestölle paljon sitten vuoden 2000.
Sillan rakentaminen Lukusashi-joen yli oli yksi ensimmäisistä kyläläisten listaamista kehittämiskohteista, kun GLM-järjestö alkoi työskennellä heidän kanssaan.
GLM Sambia

GLM saapui Kundalumwanshyaan joulukuussa 2000.  Kuusi nuorta sambialaista oli perustanut järjestön vain puoli vuotta aikaisemmin.

He halusivat tehdä kehitysyhteistyötä ihmisten ehdoilla ja tukea pienviljelijöiden toimeentuloa, omavaraisuutta ja voimaantumista ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Järjestön tavoitteena on myötävaikuttaa kaikkien köyhyyden muotojen poistamiseen.

Alkuvaiheessa Kepan Sambian toimisto tuki GLM-järjestöä, joka koulutti kyläläisiä ja teki osallistaviin menetelmiin pohjautuvan kenttätutkimuksen. Kyläläiset määrittivät tärkeiksi kehittämiskohteiksi seuraavat asiat: silta Lukusashi-joen yli, terveysasema, vasaramylly, paremmat tiet ja koulu, tietojen ja taitojen kehittäminen, viljan markkinointikeskus sekä kestävät viljelymenetelmät.

Kiehtova tapa toimia

"Olin itsekin alkuun hämmästynyt Green Living Movementin tavasta työskennellä”, sanoo myöhemmin järjestöön liittynyt Clive Chibule.

”Toiminta tapahtui alhaalta ylöspäin. Näin ensi kertaa sellaista kehitysyhteistyötä. Yleensä vain kuuli puhetta siitä, että ruohonjuuritaso osallistetaan, mutta se ei koskaan muuttunut käytännöksi. GLM ottaa paikalliset täysin mukaan myös yhteistyön saavutusten arviointiin. Siksi ihmiset ymmärtävät yhteistyön tavoitteet ja syyt pyrkiä niitä kohti. Emme toteuttaisi hanketta, jota kyläyhteisö ei allekirjoita."

Kilometrejä, malttia ja onnistumisia

Ensimmäisen vuosikymmenen aikana GLM on toteuttanut Kundalumwanshyassa kestävää maataloutta edistäviä hankkeita ja kannustanut asukkaita elinolojen kohentamiseen. Kylään on rakennettu viljavarasto, vierasmaja, terveysasema ja kioski. Sinne on myös hankittu vasaramylly.

Kyläläisiin teki vaikutuksen GLM:n aktiivien saapuminen kylään apostolin kyydillä. Siinä missä monet kehitysyhteistyöntekijät liikkuvat kiiltävillä maastoautoilla, järjestön aktiivit taittoivat matkan pääkaupungista bussilla ja jalan. Järjestön toimintatapa on muutenkin poikennut muista. Sen tarkoituksena on ollut kannustaa yhteisöä edistämään omaa hyvinvointiaan muun muassa tukemalla paikallista järjestäytymistä, tietotaitoa, johtajuutta ja verkostoja.

Hankkeissa viljelijäkerhojen jäsenet ovat työskennelleet vapaaehtoisvoimin. GLM on hankkinut kattopeltiä, ikkunalaseja ja sementtiä eli sellaisia tarvikkeita, joita ei ole paikallisesti saatavilla. Rakennus- ja kunnostustyössä on painotettu kyläläisten osallistumista ja omistajuutta aina toiminnan suunnittelusta onnistumisen arviointiin. Samalla yhteisöjen jäseniä on kannustettu ja koulutettu vaatimaan valtiolta peruspalveluiden, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, järjestämistä.

”Kaikki eivät ole olleet tyytyväisiä GLM:n toimintatapaan, jossa työtä ei tehdä ihmisten puolesta. Terveysaseman rakennus saatiin valmiiksi jo vuonna 2005. Meni viisi vuotta ennen kuin asemalle saatiin valtion maksama työntekijä. Tuona aikana muut kyläläiset vitsailivat kerholaisten turhille ponnistuksille. Nyt konkreettiset saavutukset ovat saaneet uusia ihmisiä vakuuttuneiksi yhteistoiminnasta”, kertoo Leena Akatama, joka on vieraillut Kundalumwanshyassa useaan otteeseen.

GLM-järjestön huoneentaulu eli Kundalumwanshyassa opittua:

  • Ulkopuoliset voivat ehdottaa ideoita, eivät pakottaa muita omaksumaan omia ajatuksiaan.
  • Kehitysyhteistyöhankkeissa tulee tunnustaa paikalliset tiedot, taidot ja ideat sekä pyrkiä hyödyntämään se, mitä ihmisillä jo on.
  • Ulkopuolisten tulisi oppia pääsemään eroon vanhoista ajattelutavoistaan harjoittamalla tietämättömyyttä. Silloin jää tilaa oppimiselle paikallisilta ihmisiltä.
  • On tärkeää voittaa ihmisten usko ja luottamus.
  • On tärkeää varmistaa jatkuvasti, että ihmiset ovat tietoisia siitä, mitä hankkeessa tapahtuu ja mikä on kunkin ihmisen tai ryhmän tehtävä ja vastuu.
  • On tärkeää varmistaa, että paikalliset ihmiset ymmärtävät hankkeen hyödyt ennen sen käynnistämistä.
  • Yhteisön dynamiikkaan eli valtasuhteisiin, yhteisön sisäisiin konflikteihin, kulttuurisiin ja perinteisiin arvoihin ja sukupuolten välisiin suhteisiin tulee kiinnittää huomiota.

Toiminta laajenee ja kiertää

”Alkuvaiheessa toimimme ainoastaan Kundalumwanshyassa, mutta nyt jo seitsemässä yhteisössä, neljällä eri hallintoalueella. Tavoitamme yli tuhat pienviljelijää. Meillä on myös kaksi uutta maaosastoa: GLM Suomi ja GLM Swasimaa. Kylätasolla meitä edustavat yhteisökoordinaattorit”, iloitsee järjestön perustajajäsen Emmanuel Mutamba.

Hän kuitenkin painottaa myös sitä, että GLM:n ei ole tarkoitus olla Kundalumwanshyassa tai muissa kylissä pysyvästi. Ideana on tukea ne vahvaan alkuun erityisesti kestävässä viljelyssä, minkä jälkeen kylien on tarkoitus pärjätä omillaan. Kun paikallisilla viljelijöillä on riittävä tietotaito, GLM voi alkaa tukea uusia yhteisöjä. 

Järjestön toimisto on Sambian pääkaupungissa Lusakassa. Pitkä matka kylien ja pääkaupungin välillä hankaloittaa yhteistyötä, sillä autonvuokran lisäksi polttoainekustannukset ovat maassa suhteellisen korkeat. Läsnäolo pääkaupungissa on kuitenkin välttämätöntä poliittisiin päättäjiin vaikuttamiseksi. 

Lue myös

  • Leski Janet Mkosha ei ole mukana kylän kehitysryhmissä, vaikka myöntääkin nauttivansa niiden tuloksista. Hän turvautuu perinteisiin viljelymenetelmiin, kaskeamiseen ja kemiallisiin lannoitteisiin, joilla saa nopeamman sadon kuin uusilla luomumenetelmillä.
  • Kundalumwanshyan viljelijöiden kerhot pyrkivät edistämään jäsentensä taloudellista hyvinvointia muun muassa kehittämällä viljelymenetelmiä. Kerhoilla on myös laajempaa merkitystä ihmisten sosiaalisen, kulttuurisen ja poliittisen identiteetin muodostajana.
  • Peltometsäviljely vaatii paljon työvoimaa, mutta sen edut kyläläisille ovat selviä. Kaikki pellolta korjattava sato on tuottoa, tuotanto on hyvää vuodesta toiseen ilman ympäristöhaittoja ja perheiden toimeentulo on parantunut.