Jaa:

  • Facebook
  • Twitter
  • AddThis

Kansalaisjärjestöt ja kehitysyhteistyö

Rachel Munshan pihamaalla kehitysavun tulokset eivät juuri näy.
GLM
Virallisen kehitysavun saavutukset eivät Kundalumwanshyassa juurikaan näy, mutta kansalaisjärjestöt ovat saaneet yhdessä kyläläisten kanssa kannustavia tuloksia aikaan.

Kansainvälisen yhteisön toimenpiteet ovat johtaneet Sambian kehityspolitiikan muutoksiin ja ne näkyvät kaikkialla maassa, myös Kundalumwanshyassa. Sambian 1990-luvun alun talousuudistukset ja niihin liittyvä maatalouspolitiikan muutos perustuvat nimenomaan Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja muiden avunantajien neuvoihin. Talouspolitiikan uudistukset asetettiin velkahelpotusten ja kehitysavun ehdoiksi.

Valtava kansainvälinen kritiikki pakotti Maailmanpankin ja IMF:n kuitenkin myöntämään, ettei kaikki mennyt hyvin. Ne alkoivat etsiä ratkaisuja oireiden helpottamiseen, talouspoliittista peruslinjaa kuitenkaan kyseenalaistamatta. Ratkaisu oli PRSP (Poverty Reduction Strategy Paper), kansallinen köyhyyttä vähentävä kehityssuunnitelma. 

Sambian ensimmäinen PRSP kirjoitettiin vuosille 2002–2005. Siinä linjattiin maatalous ja turismi talouskasvun ja köyhyyden vähentämisen tärkeimmiksi moottoreiksi. Maatalouden kasvun ja maataloustuotteiden jalostuksen uskottiin tuovan maaseudulle niin ruokaturvaa kuin työpaikkoja. Sosiaalisektorilla PRSP lupasi parannuksia muun muassa opetukseen ja terveydenhuoltoon. Ensimmäisen PRSP:n käytännön vaikutus jäi lopulta hyvin pieneksi.  

Valtion keskeinen tukimuoto pienviljelijöille on ollut lannoiteohjelma (Fertiliser Support Programme, FSP), joka myy valituille pienviljelijöille tehdaslannoitteet valtion tuella puoleen hintaan. Ohjelmaa on sekä kiitetty että kritisoitu. Ongelmiksi on listattu kalleus, jatkumisen epävarmuus, tuen poliittinen hyödyntäminen ja kohderyhmän rajallisuus. Ohjelma ei myöskään vahvista pienviljelijöiden omaehtoisuutta.

Tilalle on tarjottu haavoittuville väestöryhmille kanavoitua perusturvaa, joka on arvioitu halvemmaksi, kustannustehokkaammaksi ja kestävämmäksi tavaksi vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta Sambiassa. 

Sambian toinen PRSP kattoi vuodet 2006-2010 ja nykyinen eli kolmas kansallinen kehityssuunnitelma on laadittu vuosille 2011–2015. Kahdessa viimeisessä suunnitelmassa visiona on Sambian nouseminen keskituloiseksi maaksi vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin Sambiassa ei pitäisi enää olla äärimmäistä köyhyyttä.

Vielä vuonna 2001 kehitysavun osuus Sambian budjetista oli peräti 53 prosenttia. Maan talous on mennyt parempaan suuntaan, sillä kehitysavun osuus oli vuonna 2010 laskenut 14 prosenttiin.

Kansalaisjärjestöt toimivat

Green Living Movement (GLM) teki 2000-luvun alussa sopimuksen suomalaisten kansalaisjärjestöjen Etelän vapaaehtoisohjelman (Etvo) kanssa, jonka seurauksena kylässä on vieraillut kuukauden tai parin pituisina jaksoina lähes 20 eri-ikäistä suomalaista vapaaehtoista vuosina 2001–2009 ja uudelleen vuodesta 2011 alkaen.

Yksi heistä toimi promoottorina sille, että Turun ammattikorkeakoulun oppilaskunta (TUO) aloitti vuonna 2008 Vihreä kylä -hankkeen GLM-järjestön kanssa. Lisäksi ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tehneet harjoittelujaksoja GLM-järjestön apuna, sen määrittelemien tarpeiden mukaisesti.

GLM-järjestö aloitti vuonna 2012 uuden, viljelytuotteiden markkinointiin keskittyvän hankkeen GLM Suomi -järjestön kanssa. Tämän järjestön ovat perustaneet Sambiassa vapaaehtoisena toimineet suomalaiset.